Kädet tuoksuvat fenkolilta ja yöllä ne aivot vasta heräilevät.

Joulu on täällä. Ja ulkona sataa vettä.
Kauhee kiire kaiken kanssa, valmisteluja, kauppareissuja, ruokien laittoa, siivousta ja apuaa !
..must tuntuu et aika monella on tällanen fiilis. Ehkä. Veikkaisin näin. Mut ei vaan meillä. Mitäs nyt iskä hokee tuolloin ja tällöin et ei tykkää yhtään joulusta ja äiti jalka paketissa tekee sen verran ku pystyy jouluvalmisteluja. Meikäläinen siispä hoitaaki suurimman osan tän vuoden joulusta (y) Kyllä olen siivoillut, laittanut ruokaa, käynyt kaupoissa jnejne, mut silti jotenkin sellanen olo ettei ole tehnyt oikein mitään joulua varten. Eilenkin istuttiin koko perheen voimin monta tuntii olkkarissa bayleys lasien kanssa jutellen ja kuunnellen musiikkia ja tänäänkin katsonu varmaan kolme elokuvaa.
Tästä leffa-aiheesta onkin muutes hyvä syventyä pohdintaan. Peter Pan, oih asdf ihana <3 Ei pelkästään siksi, että Jeremy Sumpter on aivan ylisupersöpö tuossa kyseisessä leffassa (En tosiaan yleensä harrasta fanitusta, mutta nyt on vähän pakko, muahh ne hiukset ja hymy) vaan myös siksi, että ko. elokuva on kaikessa ihanuudessaan todella masentava.
Aikuiseksi kasvaminen... Blah mikä aikuinen? Milloin kukaan on oikeasti aikuinen? Kun täyttää 18 vuotta?
-Juu ei.
Varmaan aika harva nuori voi 18 vuotta täytettyään rehellisesti sanoa olevansa nyt aikuinen. Mutta siinä samalla, kun tuo ikäpyykki saavutetaan niin tulee sellainen ns. ''velvollisuus'' olla aikuisempi. Aikuisena olemisen paine oman elämän ulkopuolelta syntyy monista lähteistä. Yhteiskunta, vanhemmat jnejne lista jatkuu.. Ja oikeastaan velvollisuus tulee jo reippaasti ennen 18 vuoden ikää.
Aika, jonka ihminen viettää lapsena on todella lyhyt. Surullisen lyhyt. Samaa olen pohtinut nyt myös, kun aloin lukemaan Sophie's World nimistä kirjaa, ja siellä samainen aihe tuli esille vähän toisesta näkökulmasta.
Aikuiset ovat jotenkin turtuneita tavallisuuteen ja arkeen. Ei enää innostuta samalla tavalla pienistä asioista, jotka esimerkiksi pienille vauvoille voivat olla suurta ihmetystä.

Jännän värinen kukka ! Katso orava pomppii oksalla ! Vesi virtaa joessa huisin kovaa vauhtia ! Ruoka tippui lattialle ja näyttää karhulta, joka metsästää raivokkaan näköisenä perhosta, jolla on suuret ja lihapullakastikkeen väriset siivet !

Kuinka moni näkee aikuisen ihmisen innostuvan tällaisista asiosta suurella innokkuudella? 
-Tuskin kukaan.
Normaalimpia tapoja reagoida ovat enemmänkin, että juu kukkia on paljon, ja oravia kanssa. Vesi nyt vaan virtaa joessa ja perkule nyt pitää taas siivota, kun ruokaa tippui lattialle !

Miksi ihmiset turtuvat arkeen ? Miksei mikään arkipäiväinen asia voisi enään vaikuttaa uudelta, ihmeelliseltä ja jännittävältä?
Ihan tosi. Surullista. Todella surullista. Pakko olla vähän pettynyt ihmisiin.

Maailma on liian ihmeellinen, että siihen voisi turtua ja tottua. Liian moninainen siihen, ettei se jaksaisi muka enää innostaa. Liian kaunis siihen, ettei se pysäyttäisi hetkeksi vain ihastelemaan ja aivan liian ainutlaatuinen siihen ettei aina löytyisi jotain uutta ja ihanaa ! :)

Juu ajatuksia syntyy näköjään hyvin reippaasti puoli 12 yöllä ja filosofiset kirjat sekä ihanaiset liikkuvat kuvat pistävät aivot rullailemaan. Mutta siltikin.. meikä ei haluu menettää ihmettelemisen ja innostumisen taitoja. Elämä tylsistyisi huomattavasti näiden puutteesta.

Ja nyt. Lupaan ja vannon. Suraavassa postauksessa ei tosiaan ole näin paljoa tekstiä, kuvapainotus. Kamera otetaan jouluksi ahkeraan käyttöön. Ainakin toivottavasti ja kiitos jos sinä mukava lukija jaksoit lukea kaiken :) ! Arvostan paljon ja saa kommentoida jos ajatuksia heräilee, mutta nyt hyvää yötä meikä painuu nukkumaan :)

Talvista juhlahenkeä ilmassa :)

Buuu ! 

Pitkästä aikaa taas tänne kirjoittelen. Hmm en taida edes muistaa mitä kaikkea tässä on tapahtunut Nuisku loppui :'( Siitäkin tosin jo jonkun aikaa.. Kokemuksena aivan mahtava, tutustui lisää jo ennestään tuttuihin ihmisiin, joka on aivan mielettömän ihanaa ! Mahtava fiilis ja yhteishenki muodostui koko porukan välille, ainakin mun mielestä :) Tuli sitä varmaan jotakin opittuakin, kaikkien niiden nuiskukertojen aikana, kun seikkailtiin Nuiskun ja Huiskun parissa. Tosiaan niille, jotka eivät tiedä mikä Nuisku on niin se on NUortenIhmisSuhdeKUrssi :) Suosittelen kaikille, ihan mahtavaa !

Sitteeenn IDG aka Independence Day Gala ! Taidan hypätä tässä vaikka kuinka pitkän aikavälin hupsista, mutta niin. Eilen oli Suomen itsenäisyyspäivä, paljon onnea Suomi ! 

Sitä juhlistettiin Kökkelin kappelilla juhlavetimissä, srk porukalla. Oli myös sekin ihanaa. Paljon muksia ihmisiä, tanssia, ruokaa nam oli vähän ähky olo lopulta... Lunta satoi hihiii ! 

Oi tulipas mieleen: sain piilarit ! Niiden laittaminne on tuskaa ja niiden poisottaminen on tuskaa, but I can seeeee !! ( toi sellasella halleluuuja toitotuksella :D ) On ollut naisellinen olo, ei siitä sen enempää. Tänään illalla kaverin kanssa fiilistellään kauhuleffoja katellen huuuuuu :))

^ Meidän ihanainen Nuiskuporukkamme :) ^

Viikonloppujenjatkot kaikille ! :)

Tekisi mieli lyödä kerran näppäimistöä, koska en keksi mitään järkevää otsikkoa.

Harvinaisen mukava maanantaiaamu sanoisiko :)

Ei koulua, aikaa tehdä ja olla. Kaivaa kamera esiin ja kuvailla, ajatella ja kuunnella musiikkia. Ihan liikaa ajateltavaa, ei oikeen tiedä mitä päätöksiä pitäisi tehdä ja mitkä on oikeita. Kai sitä pitää vaan mennä senhetkisen fiiliksen mukaan, eikä jäädä pohtimaan liikaa. Riskeistä ja epävarmuudesta huolimatta, vaikka pelottaakin.

No nyt, kun on aikaa kirjoitella tännekin välillä niin voi vähän hehkuttaa: kuukausi, itseasiassa päivää vajaa kuukausi, jouluaattoon ! Joulufiilis alkaa nousta pintaan, kun kävelee kaupungilla ja siellä näkyy jouluvaloja, joulukuusi, Joulupukki lasten ympäröimänä, koristeita paljon ja kaupat täynnä joulurihkamaa punaisen sekä kullan väreissä. Pitkästä aikaa joulufiilis, muistelisin niin ettei oikeen ole ollut menneinä vuosina, mutta ehkä nyt :) Harmi vaan ettei lunta vielä ole, sais jo tulla sekin, että saataisiin valkea peite maan päälle. Tottahan Joulupukin pitää päästä reellään liikkuman ;) 

Hmh.. nyt olis ollut kiva pistää jouluteemasia kuvia, mutta lumeton luonto saa kaiken kunnian. Aamuaurinko ja huurteisuus kaikkialla jotenkin rauhoittaa mielen. :)

 :)

Maata näkyvissä 2013

Festariviikonloppu takana. Ajoitus kusi, mutta ainakin oli mukavaa. Aivot lagii; taitaa väsyttää melkoisesti, sillä muisti pätkii.
Yritän: perjantai-iltana, kun saavuttiin festaripaikalle oli meno jo huisia. Ei kestänyt kauvvaa, että oli ihan täysissä festarifiiliksissä. Koululle majotukseen yöksi ja lauvvantaina (vähän nukkuneena) takaisin Turun HK Areenalle ja messukeskukseen festaroimaan. Random keskusteluita tuntemattomien kanssa, yläriveillä hengausta, paljon muksia ihmisiä, festariruokaa, muailman ihmettelyä, BASSOJA, musiikkia, valojen välkettä, ilmaista karkkia, kilpailuja ja tottakai Jumalan sanaa. Sunnuntaina aamusta, taas vähännukutun yön jäljiltä, aluksi ihan mahtia, mutta illemmasta väsymys teki duuninsa. Nukkuminen rockbändin soittaessa onnistuu yllättävän hyvin, kun on korvatulpat ja paksu huivi. Pieni vitutuksenpoikanenkin pääsi tarttumaan ennen lähtöä, mutta paluubussissa hyvä seura toimi oivana lääkkeenä sen poistamiseksi :)
Tässä vain pintaraapaisu, pahoittelen, mutta nyt ei pysty muistamaan tai tuottamaan mitenkään erityisen laadukasta tekstiä. Pahoittelut myös siitä, että kuvat on kaikki kuvattu kännykällä ja siksi laatu on mitä on. Kyllä se kamerakin oli mukana, muttakun se on niin kauhian iso... :D
Tuossa alempana on muutama ääninäyte festarin esiintyjistä :)

Kiitos mukana olleille kaikille niille, jotka tunnen ja myös niille joita en. Festarit ei ole mitään ilman ihmisiä :) !

Hyvää öötä :)

Pienet asiat tekevät elämästä elämisen arvoisen.

Hyinen marraskuun ilta, jonka tuuli tunkee takin sisään tuoden mukanaan hyytävän ilman. Se raikastaa mielen yllättävän hyvin. Siinä alkaa huomaamaan pieniäkin asioita ympäriltä. Joulun valmistelun ilmapiiri, ensimmäiset joulukoristeet rakennuksien seinissä, pimenevässä illassa hehkuvat katulamput ja ikkunoista loistavat valot, katuleipomon ihanan lämmin ja rasvainen tuoksu, vanha mies ihmettelemässä juuri ostamaansa tavaraa, toinen vanhempi mies soittamassa huilua viileässä illassa ihmisten kävellessä huomioimatta ohi, unicefin kerääjän kiitollisuus, kun lippaaseen pudottaa muutaman kolikon, musiikki joka soi nappikuulokkeista, edessä kävelevän naisen hyväntuoksuinen hajuvesi, lämpimän veden kosketus käsillä, uudet tekstit vessojen seinillä, lasten nauru taustalla kirjoittaessa ja oma hymy, joka nousee kasvoille kaikkien näiden asioiden huomaamisesta. Elossa oleminen on yllättävän ihana asia :)

Pääpainona: Halloween

Heijsan !
Viime viikonloppu oli hyvin moninainen. Musta tuntuu että kerron nykyään vain viikonlopuista. No eikai siinä mitään, ne nyt vaan sattuu olemaan semmosia hetkiä, kun elämässä tapahtuu paljon. Niiden välissä olevat viikot ovat lähes yskitoikkoisesti samaa. Koulua, Läksyjä (jos jaksaa tehdä), srk, satunnaisia ystäviä jne jne. Poikkeuksillisiakin tapahtumia viikoista löytyy, esim nyt tiistailta koulukuvaus. Höhöhöhö juu...
Mutta viikonloppuna tosiaan perjantai-lauvvantai juhlistettiin ystävän synttäreitä naapurissa. Oli muksaa, silläviisiin vähän jännä että tunsin itteni ehkä vähän ulkopuoliseks, koska en kunnolla tuntenut oikeen ketään muita kun synttärisankarin. Mutta oli silti kivaa, SILMIÄ söin nam, nauratti.
Ja sitten halloween oli mukava. Tein ruokaa PALJON, ehkä vähän liikaakin, mutta saimpahan ruokittua vieraat. Vieraita oli vaihtelevasti viisi kipaletta oikein mukavia ihmisiä :)
Chillailtiin, syötiin, katsottiin leffoja nimeltä: The Human Centipede, The Lone Ranger ja Sinister. Halloween tunnelmissa kauhua tietenkin suurimmaksi osaksi, pientä pukeutumisenyritystäkin oli ilmassa. Ei ne vaattett tosin kauvvaa päällä pysyny.. sauna on meinaa kiva juttu ;)
Aivann ja tehtiin kurpitsalyhty ! En ole koskaan sellaista ennen tehnyt, enkä kyllä nytkään itse ollut tekemässä, mutta tehtiin silti, tuli hieno :)

Sunnuntain ilta olisi voinut olla mukavampikin. Paljon mukavampi... Ja maantai, mutta ihmiset on ihania ja keskusteluhetket auttaa lähes mihin vaan, vaikka ne voivat olla hieman yllättäviä.
Kuvia ei ole hirrrrmuisen paljoa, pahoittelen.

Tehtiin nyt tästä edellisestä viikonlopusta erillisenä viikonloppusena toisen kaverin kanssa porkkanakakkua, joka oli löysää ku mikä mut supernannaa ! :) Ja kateltiin kanssa leffoja, toljoteltiin kaksi tämmöisen nimistä: The Mortal Instruments: City of Bones ja Now You See Me

Oli tosi hyviä molemmat, ainakin mun mielestä, suosittelen ! :)

Hyvää mennyttä halloweenia ja hyvää tulevaa viikkoa ja niin eespäin :)

The Interview with God

Selailin tässä taas vaihteeksi tietokoneen suosikkeja ja löysin sieltä linkin videoon, joka joskus itseasiassa koulussa näytettiin. Tää video pistää vähän ajattelemaan, että mikä ihan oikeesti on tärkeää. Taisiis ainakin mut se pistää ajattelemaan..
Tän videon kautta jotenki huomaa taas kerran sen miten tärkeetä on elää hetkessä, nauttia niistä pienistä iloista, joita elämä tuo eteen, kasvaa vaikeuksien ja ongelmien yli ihmisenä, sanoa suoraan ääneen mieltä painavat ja mielessä pyörivät pahat tai hyvät asiat. Varsinkin hyvät asiat.
Tää muistuttaa siitä, että me ollaan jokainen, ihan joka ikinen, ainutlaatusia ihmisiä, joista joku välittää. Ja se on tärkeetä tietää, että aina on olemassa ihminen joka just sua pitää tärkeenä. Juuri susta se joku välittää, vaikkei se aina näytä sitä. Kukaan ei ole koskaan yksin. Ei edes silloin kun olo ei vois paljoa yksinäisempi olla, niin silloinkaan sä et ole yksin. Joku aina muistaa sua, joku aina pitää susta huolen, sulla on aina joku jonka puoleen voit kääntyä :)
Kannattaa katella mainittu video, linkki tuossa alempana :) Eipä mulla varmaan nyt enempää mieleen tule.. Kunhan halusin kaikkien teidän ihanien ihmisten tietävän nämä asiat ! :)

The Interview with God :)

Syysloman pieniä hetkiä

Oma henkilökohtainen ihmettelynaihe siinä, kun alkaa jälkikäteen pohtia, että miksi ihmeessä sitä pisti vapaapäivänä herätyskellon soimaan ihan liian aikaisin aamusta.. Ainakin päivä saatiin starttaamaan, eikä mennyt tunteja hukkaan.

Matka alkoi aamulla kohti kaverin taloa, värjäämään tämän hiukset, mukavasti molemmat myöhästyimme bussista, minä koska jäin kuvailemaan rantaan. Väri päähän ja tilulei pian Helsinkiin, siellä muutama kauppa läpi ja syömään perhekupongilla Hesburgeriin, nam. Sitten LINTSI <3 oijjoi käytiin kattelemassa, millaista siellä  oli, ihan ilman lippuja vaan käytiin kävelemässa ja kotkot tuli taas vaihteeksi käytyä, ilmainen kyyti kun sattui olemaan. :)

Valokarnevaali on niinkun Linnanmäen täysin parasta aikaa mikä voi olla, vaikka kaikki laitteet eivät olekkaan päällä tai vaikka on vähän vilpoinen mutta kun siellä on niin ihanaa ! :)

Muksa päivä muksien ihmisten seurassa sanoisinko  :)

Hyvää yötä :) !

Oh Brother what days these are !

Hmm kaikkea liikaa mahtavaa ihanaa energiaa apua !
Kaikkea normaalia ja kaikkea normaalista poikkeavaa, iskoleiri, äitin synttärijuhlat, viikonloppu ystävien kanssa, hillumista liian vähillä vaatteilla lokakuun yössä höyryävinä, syysloma eli taukoa koulusta, ensiapukurssin alkaminen, paljon sukulaisia suomesta ja muualta ja ää.. miksi nykyään tapahtuu ihan liikaa kaikkea. Ei tässsä pysy itekkään perillä missä mennään, kun aika menee niin nopeasti.. Jossain välissä pakko vaan maata ja olla tekemättä mitään :) Ajatukset hyrrää taas vaihteeksi päässä jättämättä kunnolla rauhaan, ehkä tarpeeksi kova musiikki vie nekin pois, tai sitten vie vaan kuulon.. Taidan olla muuttunu aika paljon, ehkä vähän liikaa omaan makuun.. Mutta sitäkään tällä hetkellä liikaa murehtimatta: paljon vielä syyslomalta odotettavissa, lisää leirejä ja ihmisiä ja sukulaisia sekä, toivottavasti, unta :)
Uudet musiikkilöydöt ilahduttaa aina ja turhille Vine-videoille on aina hauska nauraa maha käppyrässä. Näissä tunnelmissa tiistai-iltaa viettäen :)

Laulujen sanat kertoo aina pieniä viisauksia :)

This isn't where it ends;
The world will keep on turning,
We'll all make more mistakes, we'll all have time to make amends.
We'll carry different loads,
We'll all get different blisters,
Even so you know we'll miss them when we're finally out of road.

Heisulivei :)