Time flies and memories are lost

Nyt kun on ysillä ja se on kohta loppu niin tulee aina joskus sellainen fiilis, että eihän lukuvuosi ole edes vielä alkanut kunnolla. Tuntuu siltä, että koko viime vuosi meni sillä välin, kun minä keskityin aivan johonkin muuhun. En vaan tiedä mikä se muu oli, johon keskityin. Eikä sen vuoden ehkä olisi pitänyt mennä aivan sitä vauhtia. 

Aikahan siis kyllä menee samaa vauhtia koko ajan, mutta mistä se johtuu, että joskus ajan kulumista ei edes huomaa, kun se menee niin nopeasti. Ja joskus taas minuutit tuntuvat tunneilta ja aika matelee aivan kuin se oikein tahtoisi meidän vilkuilevan kelloa minuutin välein. 

Ja mitä tälle voisi tehdä? Ei mitään. Täytyy vain toivoa, että pää jaksaa pysyä mukana ajan kulussa eikä jää jälkeen tai kiihdyttele liikoja. 

Time flies and memories are lost. But even if I will lose every single one of these old memories i have,  I won't stop making new better ones and I won't stop enjoying my life. 

Viikonloppu meni ja se toi taas mukanaan lisää muistoja, jotka pitäisi tallettaa pieneen lippaaseen, josta ne eivät pääsisi karkaamaan. Vaitettavasti liian monet muistot kuitenkin joskus pääsevät livahtamaan pois. 

Sen lisäksi toukotyö etenee kohtaus kohtaukselta ja unensaanti myöskin vähenee huomattavasti vapauden huumassa. Mitäs tuosta.. nyt on kesä eikä ole aikaa nukkua ! Nyt kun kerrankin pystyy olemaan lähes ilman mitään pakollisia menemisiä, niin on täydellinen hetki ihan vaan naatiskella :)) 

Tämän päivän kuvat voisi oikeastaan heittää tuon Naatiskelua otsikon alle. On ruokaa, on luontoa, on ystäviä ja on musiikkia :) Mitä muuta tässä nyt tarvittaisiinkaan, jotta olisi iloinen mieli? :D

Mirrors filled with tears..

Voiko omaan peilikuvaansa luottaa?
Voit nähdä omilla silmilläsi omat jalat ja kädet sekä mahan, mutta et koskaan omaa naamaa.
Kun näet toisen henkilön voit nähdä tämän kasvot ja ilmeet, mutta et koskaan omiasi suoraan. Jos näet jonkun toisen ilmeen peilin tai valokuvan kautta, et pysty kokonaan tulkitsemaan sitä tai luottaa siihen. Et pysty varmasti sanomaan mitä tuo henkilö ehkä saataisi esimerkiksi juuri kuvanottohetkellä ajatella.
Joten miten koskaan voisit luottaa omaan peilikuvaasi, kun et ole koskaan oikeasti nähnyt itseäsi suoraan?
Peilikuva on vain heijastus, ei muuta. Peilikuvasta ei voi löytää sitä oikeaa henkilöä, joka on peiliinkatsojan sisällä. Ei voi löytää sitä oikeaa minää.
Kun näet toisen henkilön kasvot, varmistut siitä, että tämä on edessäsi omana itsenään. Varmistut siitä, että hän on hän ja että hän on olemassa.
Joten miten voisin itse olla varma siitä, että minä olen minä ja että minä olen olemassa?
Se, että katsoo peiliin, omiin silmiinsä, jotka ovat olleet samoina ja muuttumattomina omissa kasvoissani jo vuosia, ja tuntee, että katsoo vieraan silmiin tuntuu ahdistavalta. Se herättää kysymyksiä kuten: Kuka tuo on ja kuka minä oikeastaan olen? Se pelottaa ja jossain vaiheessa on katse pakko kääntää peilistä pois.

Tänään tuli mietittyä vähän ankeita ja surullisia asioita. Osa sai syntynsä ihan vaan juutubevideoita katselemalla ja osa ihan muista syistä. Ja sitten niitä kaikkia asioita jäi vain pohtimaan.
Maailmassa on liikaa tuskaa. Likaa kipua ja surua. Likaa yksinäisyyttä ja kyyneliä. Liikaa sairaita ja köyhiä. Liikaa lapsia ja aikuisia vailla turvaa. Likaa itsekkäitä ja ahneita ihmisiä. Mutta se mitä maailmassa on eniten liikaa, on kuolema. Kuolema jättää taakseen aivan liikaa surua ja vaikka kaikki tietävät, ettei sitä voi paeta, joskus se tulee aivan liian aikaisin.
Liian usein vastasyntyneet lapset kuolevat, ennen kuin he ehtivät edes nähdä maailmaa. Liian usein pienet lapset, jotka eivät ole ehtineet kokea maailman iloja, joutuvat lähtemään ennen aikojaan. Liian usein nuorien, oi niin huoleton hauskanpito päättyy kyyneliin, itkuun, tuskaan ja loputtomaan katumiseen. Aivan liian usein joku päättää, että tällä on valta lopettaa jonkun elämä, syystä tai toisesta. Ja aivan liian usein elämänsä onnellisena elänyt pari eroaa, kun toinen osapuoli jättää toisen yksin tähän kylmään ja lohduttomaan maailmaan sairauden takia.
Kuolemaa ei voi paeta. Joskus se on helpotus, joskus se on järkytys. Oli se millainen tahansa, se ei ole koskaan helppo.

Ja biisi vaikka tähän väliin :)

Onneksi ihan koko päivä ei sentään ollut täynnä liian surullisia aatteita.
Tänään otin vuoden ekat oikeat auringonotot, ja kyllä tiedän että olen myöhässä vähän kaikessa kesään liittyvässä tänä vuonna kuten talviturkinheitto jne jne jne.. :D
Sen lisäksi laitoin trampan kokoon ja sain hypittyä vuoden ekat hypyt siellä.
Trampalla hyppimen on kivaa, mutta pakko kyllä myöntää että tuntuu vähän ikävältä, kun kaikki sisuskalut pomppii ympäri kehoa..
Sen lisäksi kävin iltalenkillä puoli 11 aikaan joka oli aivan ihanaa, koska ulkona oli jo sellanen ihana iltahämärä ja eka iltatähti näkyi jo kirkkaana, vaikka aurinko heijasti vielä valoa. Se musiikin, metsän ja vapaudentunteen kanssa yhdistettynä.. namnam <3

Ja, koska nyt ne jotka oikeasti jaksoivat lukea kaikki ovat lukeneet ihan hirmuisesti niin laittelen vielä pari kuvaa piristämään mieltä :)

Omnom aloitetaan ruokakuvasta, koska se tuli ekana.

Yksinkertaisesti sanottuna mössättyä hedelmää, joka oli pakkasessa liivatteen kanssa.

Ja sitten vähän luontokuvia ja minäpäs lopetan selittelyn nyt tähän, koska tekstin määrä on jo vähän liiankin liiallinen :)

Heipsutarallaa kaikille ! :)

Keväisiä kukkasia ja marjoja :)

Hyviä vappuja kaikille ! :)

Ulkona on ihanan lämmintä ja fiilikset huippukorkeella, koska koulu on melkein ohi ja namnam.. Tietysti aina löytyy asioita joiden takia tekis mieli jäädä peiton alle sänkyyn nukkumaan, mutta sehän ei käy ! :D 

Nyt täytyy nauttia vielä, kun voi ja sitä on kanssa tehty monilla tavoin. Tehty ruokaa, kateltu elokuvia, oltu kavereiden kanssa, kuunneltu musiikkia, osteltu kaikkea kivaa ja ihan vaan aikaa löhöömällä viettäen :D

Nyt kumminkin muutamia kuvia, jotka tulee täysin arvaamttomassa järjestyksessä :)

KEVÄT KEVÄT KEVÄT !! Mmm.. kesä tulee ja kukat puhkeaa kukkaan :)) Kuva on jo kyllä hieman vanhahko joten on niitä muitakin kukkia jo nähty, kuten leskenlehtiä, sinivuokkoja ja valkovuokkoja sekä muita tuntemattomia kauniita kukkasia :))

Ei ehkä näytä niin herrrkulliselta, mutta täytyy sanoa että namnam :)) 

Joskus täytyy kesäillä marjoilla :) 

Tekeminen hyvin problemaattista ihanan kannen takia, mutta hyvää tämäkin oli :) Ai että tänään tulee paljon ruokakuvia :D 

Käytiin viettämässä äiti-tytär laatuaikaa Amarillossa jokunen aika sitten. Hehe sielläkin hyvää ruokaa, mutta tietysti piti unohtaa ottaa kuva siitä :D 

Ruokia odotellessa sai vähän alkupaloja nami ;)

Herttinen taas ruokaa !

No mutta tässä on kumminkin tämmöinen kookos-mango-ananas sekoitus johon tuli paljon muutakin en vaan muista mitä ja mmm :)) 

Puut on ihania <3

Jos voisin niin kasvattaisin sellaisen ison omenapuun mun omaan huoneeseen, että voisin aina mennä sinne alle lukemaan ja viettämään ihanaa omenantuoksuista aikaa :))

:)

Värikästä ruokaa ihanaa :)

Kaikki ruoat on usein todella tylsän näkösiä ja sitten kun bongaa tällaisen ihanan värikkään erikoishyvän ruoan niin se on sitten silmillekkin sellainen ateria että ! :D

Tässä oli sitten valmis ateria tosta edellisestä tekeleestä :)

Tiikerijätskiä ja nopparelleja <3 

Luksusta ja ihanaa ja naminami tulee ihan kesä mieleen :) Ensi kesänä ei ole jäätelönsyönnillä rajoja ! ;D

Smoothieee ja marjoja taasen tänään tarjolla :) Pakkanen on ihan täynnä marjoja ja ensi kesänä tulee taas lisää ja kohta meillä uidaan marjoissa.. huhhuh :D

Suklaata :) 

Tarviiko siihen sanoa enempää? 

Ja nyt kun on ollut näytillä paljon ruokakuvia niin mainitsenpahan vielä, että tästä puuttuu monta tekelettä joista ei ole laisinkaan kuvia kuten juustokiehkurat ja suklaakeksit, jotka olivat retkievässyönnissä :))

<3

Yhteiskuntaopin tunnit aina yhtä aktiivisia ;)

Watcha looking at? says the... duck ;)

Tässä oli siis tämän bloggauksen viiminen kuva joka sijoittui Myllyjärvelle :D 

Ja loppuun tulee vielä biisi, joita olenkin etsinyt hyvin ahkerasti viime päivien aikana :)

HEIPSUTARALLAA KAIKILLE ja mahtavat vaput vielä kerran <3 :))