Joskus se hyvä tulee elämään kävellen jaloilla ja hymyllä vastaan. Se tarttuu lämpimällä otteella kiinni kädestä ja vetää syliinsä. Se rutistaa tiukasti ja sanoo: ''voi sinua, olet ihana''. Ja jo niinkin pienet sanat riittävät valaisemaan mielen ja nostamaan suupielet kiitolliseen hymyyn. Vielä lopuksi se hyvä katsoo sinua suoraan silmiin rauhaisan lämpimällä katseella ja muistuttaa sillä katseella siitä, mikä on oikeasti tärkeää; elämä on hyvä, koska me olemme me.
Kiitos tästä puolesta vuodesta. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi, kysy, kerro :)